Puuroa

Puuro on muuten ihan poikkeuksellisen symbolipitoinen ruoka. Ja ilmankos, onhan se maultaan, hajultaan ja rakenteeltaan niin mitätöntä, ettei kukaan järkevä ihminen koskisi puurolusikkaan vain ruoan itsensä vuoksi. Puuro täytyy ylevöittää komeilla symboleilla, jotta aamupalaansa nauttiva kuluttaja (?) ei tuntisi oloaan niin ankeaksi. 

Tämä tietysti koskee monia muitakin ankeita ruokalajeja. Puuroon liittyy kuitenkin sellainen erityispiirre, että sitä ympäröivä symboliikka on huomattavan usein juuri kansallisromanttista. Kansallispukuun sonnustautunut punaposkinen Elovena-tyttö tähyää kaukaisuuteen kultaisen viljapellon keskellä. Tai karvainen skottimies raataa samanlaisella pellolla asunaan alle polvipituinen kiltti. Kuinka mikäkin kansakunta nyt on asian ratkaissut.