(Valokuvia siitä tosin saatte vasta myöhemmin, koska kamerasta loppuivat patterit strategisesti heti lentokentältä lähdettyä ja ostoslistalla on ollut muutamia tärkeämpiä kohteita ennen pattereita - esimerkiksi lusikka ja tyyny. Sen voi kertoa, että sohvia on kaksi, toinen musta ja toinen valkoinen. Nahkaa kumpainenkin.)
Loughborough'n saavuttiin tiistaina iltapäivällä aivan suunnitelmien mukaan. Laukut oli tarkoitus jättää asemalle siksi aikaa, kun kävisimme tarkistamassa asunnon ja allekirjoittamassa vuokrasopimuksen. Vaan eihän täällä kukaan enää nykyään suostu säilyttämään yhtään mitään tulitikkuaskia suurempaa! Vuokraisännän luo marssittiin siis tyylikkäästi 20 + 10 kg * 2 kantamusten kanssa. Sitä paitsi kadulla t-paitoihin sonnustautuneet paikalliset katsoivat meidän turistien talvitakkeja kohtuullisen huvittuneina. Takaisinmaksun aika koitti perjantaina, jolloin sitten satoikin iloisesti rakeita.
Netistä varattu asunto ei ensisilmäyksellä ollut vähääkään sitä mitä oltiin odotettu. No, ehkä sittenkin odotettiin vähän liikaa, vaikka kaikki olivat näistä englantilaisten kotioloista varoitelleetkin. Vuokraisäntä kyllä kehui, että huoneet ovat paikalliseen standardiin nähden hyvät tai jopa erinomaiset. Tärkeän henkisen tuen tarjosi Petro, joka pääsi muutaman minuutin varoitusajalla katsastamaan kämpän ja arvioi sen kunnon varsin kohtuulliseksi. Vuokrasopimus kirjoitettiin samantien. Sijainti on oikein hyvä, n. 10 min sekä keskustasta että kampukselta, kalusteet uusia - taattua IKEA-laatua - ja silmä tottui pieniin epämääräisyyksiin muutamassa tunnissa. Lievä pölyn hajukin lähti ihan vain tuulettamalla. Ja ei, meidän huoneissa ei ole mitenkään erityisen kylmä. Patterien kunto ja toimivuus on ilmeisesti ihan vuokranantajan good-willin varassa.
Ensimmäistä iltaa uudessa kodissa juhlittiin tyylikkäästi kotiin kannetuilla pannupitsoilla.
Lisäys 17.4: tässä viimein niitä luvattuja valokuvia
